Mustaa ja valkoista - Matti A. Pitkäsen valokuvanäyttely

15.7.-15.9.2019 Kamerataivas, Killinkosken Wanha Tehdas, ma-pe 10-17, la 10-15, su 12-17. Vapaa pääsy.

Vanhinta tuotantoa näyttelyssä edustavat Pitkäsen 1940- ja 1950-luvuilla kuvaamat mustavalkotyöt, joiden joukossa on niin muotokuvia kuin dokumentaristisella otteella kuvattuja miljöökuviakin. Pitkänen työsti näitä kuvia varsinaisen ammatillisen valokuvaustyönsä ohessa - työskennellessään ensin Kuvanauha Oy:ssä, sitten Finlandia-Kuvan ja Suomi-filmin taidekuvaamon leivissä sekä edelleen vuodesta 1956 omassa studiossaan. Otoksia kertyi vuosien varrella niin ryhmä- ja muotokuvien kuin mainos- ja sisustuskuvienkin parissa.


Vapaa-aikanaan kuvaamillaan otoksilla Pitkänen osallistui valokuvakilpailuihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin, saavuttaen alusta asti hyvää menestystä.  Kuvien aihepiiriä Pitkänen selvittää Valokuvaajan päiväkirjassaan (Weilin+Göös 1980) seuraavasti: "Päivittäisessä työssäni jouduin luomaan paljon illuusioita elämästä, joka oli mahdollista vain harvoille. Elokuva- ja taiteilijamaailma samoin kuin mainoskuvauksissa esitetyt tilanteet ja niiden avulla luodut unelmat olivat melkoisessa ristiriidassa sen tavallisen, arkisen elämän kanssa jota vapaa-aikoinani halusin kuvata. .... Valokuvataide ei ollut Suomessa vielä kypsä realismille, se tuli uutena tyylisuuntana muotiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin."


Toinen kuvakokonaisuus muodostuu Pitkäsen 1960- ja 1970-luvuilla kuvaamista mustavalkoisista maisemateoksista. Pitkäsen uran alkuvaiheista saakka luonnossa liikkuminen tarjosi vastapainon valokuvaajan työlle, mahdollisuuden rentoutua luonnon ääressä. Samalla kertyi maisemakuvia erityisesti Kuusamosta ja Lapista. Näistä Pitkänen kokosi vuonna 1973 ilmestyneen valokuvateoksen Suomalainen maisema, jossa oli paitsi mustavalkoisia kuvia, myös nelivärikuvia sekä yksivärisiä ja ns. optisia värikuvia.  

"Suomalainen maisema" muutti työni luonnetta ratkaisevasti. Teoksen hyvä menestys teki mahdolliseksi jatkaa uusien kuvateosten suunnittelua ja toteuttamista. Kesti siis yli kaksikymmentä vuotta, ennen kuin saatoin itsenäisenä valokuvaajana tehdä sitä työtä, jota todella halusin: kuvata suomalaista luontoa", kertoo Pitkänen Valokuvaajan päiväkirjassaan. Yhdessä lapsille suunnattujen kuvateosten kanssa suomalaisen luonnon ja peruselinkeinojen kantaaottava kuvaus muodostikin Pitkäsen keskeisen tuotannon 1970- ja 1980-luvuilla.


Valokuvaaja, akateemikko Matti A. Pitkänen tunnetaan yhtenä Suomen merkittävimmistä valokuvaajista. Pitkänen muistetaan paitsi omasta valokuvallisesta työstään, myös vahvasta roolistaan valokuvan oppi-isänä ja yhteiskuntavaikuttajana. Aikana, jolloin Suomesta puuttui ammatillinen valokuvaajakoulutus, Pitkäsen studio ja laboratorio tarjosivat kasvualustan monelle sittemmin tunnetuksi tulleelle valokuvaajalle (mm. Jouko Könönen, Sakari Nenye, Aulis Nyqvist, Pentti Sammallahti).

Toimiessaan vuodesta 1949 lähtien useissa eri valokuvausjärjestöissä Pitkänen muun muassa teki aloitteen valokuvajärjestöjen keskusliiton perustamisesta vuonna 1968, mikä johti myös Suomen valokuvataiteen museon perustamiseen 1969. 

Akateemikon arvon Pitkänen sai vuonna 1982. 

Valokuvan 150-vuotisjuhlavuonna 1992 Pitkänen sai korkeimman alalle koskaan myönnetyn huomionosoituksen, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkin.